Hannan koirablogi

Inhimillistetään oikein urakalla!

2011-02-02T17:03:00.004+02:00

Maalaisjärki koiran pidossa – katoava luonnonvara…

Koirasi puree kun se ei tykkää/sitä jännittää kynsienleikkuu. = Naapuria on lupa käydä vetämässä turpaan kun ottaa viinaa. EI TEKOSYITÄ

Koirasi murisee sohvalta sinulle kun yrität mennä sinne, se varmaan pelkää… = Maahanmuuttaja uhkailee mummoa puukolla, se varmaan pelkää… HUONO KÄYTÖS EI JOHDU PELOSTA(näitäkin tilanteita joskus on)

Koirasi läpsii sinua tassullaan, eikä lopeta ennen kun alat rapsuttamaan sitä. = Annat lapsesi läpsiä sinua hiekkalapiolla kunnes lähdet leikkimään. OMISTAJA PÄÄTTÄÄ ASIOIDEN KULUN

Annat koirasi vinkua ja ulvoa ruokapöydän ääressä, kunnes jaat ruokasi sen kanssa. = Ostat lapsellesi kaiken mitä se kaupasta haluaa. RAJOJEN ASETTAMISTA

Koirasi rähjää hihnassa kaikille vastaantulijoille. = Annat äitisi edelleen päättää millaisia vaatteita ostat, mitä ruokaa syöt ja kenen kanssa vietät aikaasi. LUOTTAMUS KUNTOON

Koirasi räksyttää taukoamatta kun yrität puhua puhelimessa. = Päällesi puhutaan taukoamatta palaverissa. KESKINÄINEN KUNNIOITUS KUNTOON

p.s. Kärjistetysti pilke silmäkulmassa

Tammikuu

2011-01-29T22:06:00.003+02:00

Hahaa, seuraava päivitys vähän nopeammin kuin edellisellä kerralla :D

Amalian pennut ovat jo seitsemän viikkoisia. Osa on nyt lähtenyt uusiin koteihinsa ja osa lähtee lähiviikkojen aikana. Yksi pennuista jää kotiin kasvamaan, innolla odotan mitä Niitti-neidistä kehittyy.

Hotchpotch Shandy on astutettu kaksi viikkoa sitten Meynell-Sundance Spockilla. Vielä pari viikkoa pitää malttaa odotella ennen kun näemme onko pentuja tuloillaan. Kovin innolla odotan tämänkin yhdistelmän toteutumista!

Turun kv näyttelyssä 23.1.2011 Viivi eli Applepie's Sugar N'Spicy EH

Päivityksiä

2010-12-31T00:12:00.003+02:00

Pamelalle tehtiin syksyn aikana terveystarkastukset hyvin tuloksin:

Lonkat A/A

Kyynärät 0/0

Polvet 0/0

Sydän sekä kuuntelussa että ultrassa normaali

Munuaiset ultrassa normaalit

UPC 0,13

BAER +/+

Näillä tuloksilla jäämme odottamaan seuraavan kiiman alkamista (helmi-huhti), johon astutus sitten on suunnitteilla. Pamela on tarkoitus astuttaa Potsu De Notsu Big Ben eli Maxilla

Amalia synnytti russellipentueen 10.12.2010. Pentueessa on kolme urosta ja kolme narttua. Kaikki pennut ovat tricoloreita, karvanlaaduista ei uskalla tässä vaiheessa veikata vielä mitään. Pentueeseen syntyi seitsemäskin pentu, mutta tämä poika oli valitettavasti enkelikuorolainen jo maailmaan tullessaan.

Kuusi pentua ja emä voivat oikein hyvin. Kaikilla pennuilla on sekä silmät, että korvat auenneet. Ne ottavat jo ensimmäisiä haparoivia juoksuaskeleita, harjoittelevat sisaruspainin ja haukkumisen alkeita ja asioivat maitobaarilla ahnaasti.

Piakkoin pennut pääsevät tutustumaan matolääkkeeseen, kiinteään ruokaan ja autoiluun, sillä lähdemme uudeksi vuodeksi mökille. Siellä onkin sitten koiravilinää, sillä mukaan lähtevät kaikki Milo, Nasta, Sam, Pamela sekä Amalia ja sen kuusi pentua Fix, Finte, Fein, Fest, Falle ja Fuchs.

Tilannekatsausta

2010-08-18T21:37:00.007+03:00

Nastan kanssa käytiin pitkästä aikaa agiliitämässä Mikkelin kisoissa 24. ja 25.7. Tässä videoita kisoista. Kaikissa suorituksissa pieniä virheitä, mutta hauskaa oli :D

28.7.-2.8. Vietin taas Englannissa Natalien ja Nickin luona. Voi miten haluankaan muuttaa sinne maahan! Kävimme mm. kanijahdissa ja JRTCGB National Showssa (mikä on jo vuosia ollut haaveenani)

Koirien matkustusta englantilaisittain

Kanijahdin tulos

Benick Polar

Näyttelyn voittaja ja varavoittaja

Russelli odottamassa viehejuoksuun pääsyä

15.8. Calvin Pajar eli Remu kävi ekassa näyttelyssään ja oli hienosti Rop pentu sekä Ryp2 pentu! Hyvä Remu ja Pia. Tässä muutama Jaana Lönnbergin ottama kuva näyttelystä.

17.8. Pamela aloitti juoksut

18.8. Milo kävi eläinlääkärissä tarkistuttamassa veriarvot, koska lomani aikana vanhempieni luona hoidossa ollessaan herra Houdin oli taas osoittanut kykynsä... Milo oli onnistunut avaamaan komeron, ottanut hyllyltä purkillisen D-vitamiineja, repäissyt sinettimuovirenkulan irti, avannut purkin ja syönyt kaikki 100 tbl D-vitamiineja. Onneksi veriarvot olivat kaikki kohdallaan ja mitään vahinkoa tuosta yliannoksesta ei tunnu olleen.

Pieni vanhuuden kremppa Milolta kuitenkin löytyi. Pienen pieni sivuääni sydämen vasemmalla puolella :/ Sivuääni on kuitenkin niin pieni, että se ei aiheuta mitään toimenpiteitä ja elämä jatkuu täysin normaalisti.

Puolen vuoden päivitykset

2010-05-29T21:32:00.007+03:00

Talvi oli ja meni. Paljon oli lunta ja kylmyyttä. Koirat nauttivat talvella valtavan määrän C-vitamiinia jäätyneiden ruusunmarjojen muodossa. Ne tuntuivat olevan kaikkien herkkua ja marja-apajille pääsy oli aina yksi ulkoilun kohokohdista.
Aurinkoisina päivinä lenkkeily oli mukavaa, mutta kaikkein hyisimpinä päivinä koirat tyytyivät lyhyisiin pissalenkkeihin takkeihin ja haalareihin varustautuneena.
Hangen alta hiirien kuuntelu ja muiden asioiden tonkiminen penkoista kuului myös talven hupeihin.
Luonnollisesti myös posekuvia tuli otettua. Pamela maaliskuussa 2010.
Russellit tietenkin myös menossa mukana. Nasta maaliskuussa 2010.
Milo ja Nasta seniorit kirmailevat kevättalven aurinkoisena päivänä.
Sam tapansa mukaan tarkkaavaisena ympäristöään tarkkailemassa penkan päällä.
Lumisen talven etuihin kuului tietenkin valjakkotreenit Sainen siperianhuskyjen kanssa. Ihanat talviset maisemat suolla, hiekkateillä jne. Ehkäpä yksi talven hienoimmista asioista!
Pääsiäistä vietettiin kavereiden ja koirien kanssa Pyhällä. Syöden, juoden ja lasketellen. Koiratkin pääsivät välillä retkeilemään mukaan ja pitivät taatusti huolen eväistä sekä siitä että pääsivät niistä ansaituille osingoille :) Makkaravahdit Pamela ja Milo työssään.

Huhtikuussa Luru-vanhus sai vähän kevyemmän lookin kun pitkä ja paksu talvikarva trimmattiin pois. Nyt Luru ajeltiin nyppimisen sijasta ensi kertaa. Ei tarvi vanhan koiran enää pitkää aikaa kököttää trimmattavana, vaan lyhyt tovi ja koneella on hurautettu karvat pois. Luru köllöttelee tuvan lattialla tyytyväisenä auringonsäteessä trimmauksen jälkeen.
Huhtikuun 9.-12. välisen ajan vietin keväisessä Englannissa kavereideni Natalie ja Nick Hazeltinen luona. Viikonlopun aikana syötiin hyvin ja vaihdettiin kuulumisia, käytiin metsästämässä, trimmailtiin koiria ja viikonlopun päätteeksi käytiin JRTCGB Southern regionin näyttelyssä. Natalie toimi näyttelytoimikunnan puuhanaisena. Sain olla koko päivän mukana näyttelyssä ihailemassa hienoja koiria, handlaamassa muutamaa koiraa sekä rupatella mukavien brittien kanssa. Tuonne maahan mä vielä jonain päivänä muutan!

Huhtikuussa kävin myös Tsekeissä Jaroslav Pavelin Pajar kennelissä ja toin tullessani ihanan bullipojan Calvin Pajarin. Nykyään Calvin on kutsumanimeltään Remu. Remu asuu Pythäällä ja sen omistajia ovat Pia Petman (Kennel Applepie's), Jaana Lönnberg sekä minä. Alla muutamia kuvia Remustamme :D

Huhtikuussa Sam säikäytti sairastelemalla. Herra alkoi olla vähän normaalia vaisumpi, muita oireita ei ollut. Kävimme eläinlääkärillä pariin otteeseen ennen kuin syy selvesi. Samilla oli todella paha nielutulehdus jossa osa nielusta oli jo nekrotisoitunut eli joutunut kuolioon. Tällä suulla poika vielä veteli muonansa ilolla, vaikka muuten sitten vähän vaisu olikin...
Samin nielu kuolioituneiden osien poiston jälkeen. Isot kraaterit muistona ja vahvat kipulääkkeet sekä antibiootit kotiin viemisinä.
Kontrollikuva tasan kaksi viikkoa operaatiosta. Uskomatonta miten koira voi parantua näin nopeasti ja täydellisesti. Ei tietoakaan kraatereista saati tulehduksesta!
Toukokuussa aloitettiin agility taas pitkän tauon jälkeen. Nasta loukkaantui pääsiäisenä koirien välisessä tappelussa ja oli siitä lähtien treenitauolla, jotta sai parantua rauhassa. Nyt vanha rouva liitää taas vanhaan tapaan. Myös Pamela on kokeillut muutamaa estettä huvin vuoksi.

Nastan ja Milon kevätposetukset Killeriltä.
Pamela city dog Jyväsjärven rannalla jäätelön syönnin jälkeen. Ihasteltiin veneitä, sorsia ja ylipäätään sairaan kaunista ja lämmintä toukokuista päivää.
Tämä suloinen nuori neiti Applepie's Sugar N'Spicy eli Viivi muuttaa Saarijärvelle huomenna 30.5. Viivi muuttaa Kuisman perheeseen ja on yhteisomistuksessa minulla ja Jennillä. Tulevaisuuden toivo siis :D
Viivi ja siskonsa Tytti kuuden viikon iässä ja viiden kilon painoisina.

Joulua odotellessa

2009-12-22T20:11:00.002+02:00

Joululomani alettua, suuntasin koirien kera Etelä-Pohjanmaalle vanhempieni luokse joulun viettoon. Kuin tilauksesta Pamela tietenkin aloitti juoksut 21.12. joulu kuuden koiran kanssa, joista yksi valuu kuin niagara ja uroksia pitää eristää. No käyhän se näinkin...

Juoksut eivät kuitenkaan tunnu neidin menoa erityisemmin haittaavan, kuten ei ekallakaan kerralla keväällä. Pamelasta kehkeytyi tänään suuri myyränsurma, kun tänään iltalenkillä ollessamme, myyrä pinkoi tietä pitkin lumisateen keskellä. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun Pamela pyydysti pienen jyrsijän ja jyrskäisi sen päiviltä. Lenkkiseurana ollut Sam totesi myyrän kuolleeksi ja tyytyi nipistämään sitä kertaalleen hampaidensa välissä.

Samin osallistuminen jahtiin tietenkin aiheutti Pamelassa hienoista ahneutta resursseista ja neito päätti pistää myyrän parempaan talteen ja rouskutteli menemmän. Välipalatarjoilu kesken lenkin oli ilmeisen mieluinen, sillä loppumatka kului kaiken tumman ja kaiken liikkuvan kyttäämiseen vasta sataneen lumen pinnalta. Valitettavasti muut myyrät olivat lajitoveriaan viisaampia, eivätkä olleet pistäneet nokkaansa pyryssä ulos kolostaan.

Joulua odotellessa siis...

Agilityä

2009-12-03T19:35:00.003+02:00

Jatin treenit ovat nyt talvitauolla, joten koirat saavat ansaitun kuukauden treenitauon.
Soran kanssa startattiin ekat viralliset agilitykisat lauantainta 28.11. Kaksi hylkyä oli saaliina, mutta varsinkin eka oli varsin hyvä rata puomin kieltoja lukuunottamatta. Keinua ja puomia pitää vielä selvästi harjoitella paljon, mutta muuten koira tuntuu olevan kisavalmis kaikin puolin.

Pari rataa Nastan taannoisista Oulun kisoista, sekä Soran eka agikisa.

Nasta hyl

Nasta 5

Nasta 0

Sora hyl

Koiramainen vkl

2009-11-22T19:47:00.002+02:00

Perjantaina kävin vielä treenaamassa Sam:n kanssa agilityä viherlandialla Tiinan ja Pikkiksen kanssa. Sam teki saman treenin kuin Sora torstaina ja se onnistui ihme kyllä oikein hyvin. Sam kuunteli ja ohjautui hyvin, eikä räiskinyt hyppyjä. Lisäksi Sam teki yksittäisinä esteinä keinua, puomia, rengasta ja keppejä. Kaikki sujui mallikkaasti ja olin enemmän kuin tyytyväinen.
Koirien lämmittelyt ja jäähdyttelyt sujuivat sopivasti syksyisessä tihkusateessa kun kävelimme Kuokkalan keskustasta koirien kanssa Viherlandialle ja treenin jälkeen rantaa pitkin takaisin.

Lauantaipäivä vierähti Jkl Kv näyttelyssä, lähinnä sakemannikehää seuraten, shoppaillen ja tuttujen kanssa turistessa. Riittävän toimettomalta kun näytin, niin näyttelytoimikunta minut sieltä bongasi ja pääsin kuskaamaan pyttyjä ja ruusukkeita Ryp-kehiin.

Sunnuntaina Pamela oli kehässä saaden seuraavanlaisen arvion Brittituomari Simon Parsonsilta:
EH JUK1
Pretty feminine bitch. Needs a lot of time. Clean neck & shoulder. Straight front. Good hindangulations. Ok head profile. Needs more strenght. Slightly undershot. Moved quite close behind, good in front&side.

Vapaasti suomennettuna: Melko feminiininen narttu. Tarvitsee paljon aikaa (kehittyäkseen). Hyvä niska ja kyynärät. Suora edestä. Hyvät takakulmaukset. Ok pään profiili. Tarvitsee lisää vahvuutta/massaa. Lievästi alapurenta. Liikkui aika kapeasti takaa, hyvin edestä ja sivusta.

Pamelan kehän jälkeen siirryimme villakoirakehän reunalle seuraamaan Kennel Sainen villisten esiintymisiä. Pamela otti näyttelyt rennosti ja veteli sikeitä häkissään, välittämättä ympärillä olevasta hälinästä. Välillä se rötkötti mun sylissä kehän reunalla ja ihmiset kävivät neitiä lääräämässä "kun sehän näyttää siinä ihan kiltiltä" :D Jep, sitä se todellakin on :)

Kun Oona ja Anna-Mari lähtivät näyttelystä, sai Pamspu kyydin kotiin ja minä jäin vielä auttelemaan pyttyjen ja ruusukkeiden jakelussa Ryp ja BIS kehissä.

Soran treenit 19.11.

2009-11-20T22:06:00.002+02:00

Ohjattuna treeninä oli tällä kerralla tällainen pätkä. Soran kanssa oli vain kerran aiemmin treenattu putki-A hässäkkää. Siitä huolimatta pätkä meni ongelmitta heti ensimmäisellä suorituksella täysin nappiin. Koira seurasi ohjausta tosi tarkasti ja sain koiran ohjattua hyvin. Teimme ratapätkän vielä toistamiseen mutta niin, että kutonen ja seiska suoritettiin mustien numeroiden mukaisesti. Sekin sujui ilman ongelmia. Sora oli innokas ja nopea, treeni meni oikeastaan niin hyvin kuin oli mahdollista.

Itsenäisenä harjoitteluna serpentiinitreeni, joka suoritettiin niin, että itse pyrittiin juoksemaan mahdollisimman suoraa linjaa koiran edellä, ainoastaan kädellä takaviistossa hypyltä hypylle ohjaten. Treenissä pysyttiin koko ajan piirosta katsottaessa esteiden oikealla puolella. Tässä treenissä tuli muutamia täysin ohjaajan väärästä sijoittumisesta tai liian aikaisin tai liian myöhään suoritetusta ohjauksesta/käskytyksestä johtuneita virheitä. Saatiin harjoitus kuitenkin onnistumaan useamman kerran.

Nastan treenit 18.11.

2009-11-20T21:56:00.003+02:00

Ekassa treenissä kolmen ensimmäisen esteen suoritus onnistui aina todella hyvin. Koira teki tiukat ja nopeat kaarteet. Neloselta vitoselle vienti epäonnistui pariin otteeseen, kun koira lähti imemään seiskalle ja minä olin persjätössä himpun verran jäljessä. Alkoi kuitenkin sujua kun pistin vähän enemmän töppöstä toisen eteen. Meille kaikkein hankalimmaksi pätkäksi osoittautui yhdeltätoista kolmelletoista vienti. Koira ampui putkesta liian pitkälle, teki hillittömät kaarokset tai tiputti rimaa tms. Lopulta keksimme Hokkasen Jarin kanssa, että jään itse sisäkaarteeseen ja otan koiran niistolla hypyltä. Sillä saatiin todella tiukka ja nopea kaarre kuitenkin niin, että rima pysyi ylhäällä! Kinkkistä.

Toinen rata suoritettiin itsenäisenä treenauksena ja se sujui suuremmitta ongelmitta. Kerran Nasta haki väärään suuntaan kakkoshypyn jälkeen ja kerran sylkkäri meni ihan käsille seiska-kasi välissä. Muuten sujuvaa ja vauhdikasta radan tekoa! Olin tyytyväinen.

Nastan treenit keskiviikkona

2009-11-14T15:36:00.003+02:00

Ekassa treenissä olikin heti alkuun haastetta väsyneelle ohjaajalle. Oma ajatus ei millään meinannut pysyä kasassa ja pari ekaa suoritusta meni ihan käteen. Varsinkin 16,17,18,19 ei meinannut ottaa millään onnistuakseen kun Nasta laskeutui kuudeltatoista niin, että se meinasi kovasti hakea pituudelle. Lisäksi esteen 19 takaa kiertäminen vaati tiukkaa käskytystä. Pientä hinkkausta vaati myös 13 ja 14 välinen vienti. Nasta kun meinasi lähteä vitosestettä kohti, riippumatta kummalta puolelta putkea ohjasin... No kolmas kerta toden sanoi ja hieno nollarata! Jei!

Itsenäisenä treeninä suoritettiin tämä harjoitus, jossa idea oli pysyä puomin vastakkaisella puolella koiraan nähden. Eli koira ohjattiin kolmoselta neloselle itse puomin vasemmala puolella ollen ja koira ohjattiin seiskalta kasille puomin oikealla puolella ollen. Treeni onnistui yllättäen tosi hyvin, vaikka tämän tyylisissä treeneissä Nasta on tavannut hakeutua ohjaajaa kohti. Hyvin voimakas "viskaava" käskytys kädellä tehosi. Treeni onnistui hyvin useaan kertaan peräkkäin, joten mitäpä sitä enempää hinkkaamaan. Ai niin, väsynyt ohjaaja kerran kompuroi putkeen ihan kunnolla ja lensi rähmälleen. Jatkoin kuitenkin kontaktin käskytystä ja Nasta suoritti sen mainiosti, vaikkakin vähän hämmästellen, että ei se ohjaaja ole yleensä käskyjä mahallaan antanut :D:D

Soran treenit torstaina

2009-11-14T15:28:00.004+02:00

Ekassa harjoituksessa oli ideana viedä koira kakkoselta kolmoselle mahdollisimman pienellä kaarella pakkovalsilla. Onnistui Soran kanssa ongelmitta. Kolmoselta neloselle takaakierrätys onnistui ekaa kertaa lukuunottamatta hyvin. Renkaalle Soraa piti ohjata vielä tosi tarkasti, kun se on vielä niin mun ohjauksessa siinä kiinni. Itsenäisyyttä pitää treenata paljon lisää. Lisäksi kutoselta seiskalle vienti aiheutti pientä hiimailua takanaleikkauksena, mutta se on ollut meidän ongelma jo pitkän aikaa... Ongelma johon ei meinaa löytyä ratkaisua :/ Kepeille menot tosi hyvät joka kerralla.

Tässä treenissä oli ideana jättää koira ensimmäisen esteen taakse ja siirtyä itse kakkosesteen taakse ottamaan koira vastaan ja valsseilla rata läpi. Koiran tuli kuitenkin irrota kutos ja seiska esteelle mahdollisimman hyvin. Tämä treeni meni heittämällä, ei ongelmia. Kikkailtiin vähän jaakotuksilla ja persjätöilläkin :D Nekin tomi ihan ok, tosin jaakotuksella koira kääntyy kolmosella niin nopeasti, että meinaa tehdä tiukkaa ehtiä vippaamaan se neloselle.

Kuulumisia

2009-11-10T13:10:00.004+02:00

Pamela kävi rokotuksilla pari viikkoa sitten, nyt on taas pariksi vuodeksi homma hoidettu. Samalla kerralla tohtori tutki Pamelan hiekkakasaan syöksymisestä tulleita ruhjeita ja Pampsu sai ärtyneiden ihoalueiden hoitoon sopivaa pesuainetta.

Nasta teki agilitykisoissa Oulussa lokakuun puolivälissä nollatuloksen ja sijoittui kolmanneksi! Pitkästä aikaa palkintopallilla siis :D ja osallistujiakin oli melkein kolmekymmentä.

Loka-Marraskuun vaihteessa viikonloppuna oli yhdistyksemme päänäyttely ja Veikon ja minun kasvatti Kiitäjän Beibi eli Zara oli koko näyttelyn varavoittaja!! Päänäyttelyn voittajaksi tuli Hotchpotch Thunder Boomer eli Ella. Veteraaniluokan voitti oma rakas Nasta. Työkoiraluokan voitto meni Jaskalle.

Näyttelyn voittaja Ella

Näyttelyn varavoittaja Zara

Kasvattini Prännin Effekt-Edwin eli Edi on komeasti avannut pienpetosaalistilinsä tälle kautta. Lisää Edistä sen omilla sivuilla http://finnhunters.nettisivu.org/

2009-09-26T20:13:00.004+03:00

Kävimme tänään Tiinan kanssa Helsingissä katsomassa Working Cockerspanielipentuetta Frosty Morning's:lla. Aikuisia käyttöcockereita sekä pentuja seuratessa tuli selväksi että täältähän se Tiinan tuleva harrastuskaveri löytyy. Viikon kuluttua Jkl:än muuttaa pieni musta käyttöcockerityttö.

Pari kuvaa käyttiscockereista joista henk.koht. tykkään paljon näyttelytähtösiä enemmän.

Eddie 9kk

Anni 5v

Taimi 4kk

Pikkupentu 7vk

Takaisin Jkl:än palattuamme kävimme vielä juoksuttamassa koiria hiekkakkuopilla. Vanhukset osaa jo posettaa asiallisesti...

Kun taas jotkut vähän vähemmän... Pamela ja Pikkis leikin tuoksinnassa hädin tuskin tallentuivat viuhahduksina kameran muistikortille.

Tän kauden eka huskytreeni ym.

2009-09-25T21:56:00.005+03:00

Kesä oli ja meni. Koirien kanssa tapahtui paljon kaikenlaista mukavaa, mutta blogin päivittämiselle ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa, joten tiivistetysti tapahtumat edellisestä päivityksestä tähän hetkeen:

- Pamela käynyt muutamissa näyttelyissä, ekasta virallisesta näyttelystä junnuluokassa EH

- Kääpiövillakoira Sora oli kesällä 1,5kk minulla treenattavana agilityä varten. Treenasimme kolme kertaa viikossa. Toivottavasti talvella päästään jo kisaamaan.

- Mökkeiltiin ja reissattiin paljon koirien kanssa.

- Milo täytti 9v.

- Pamela täytti 1v.

- Kasvattini Ruuti kuoli tapaturmaisesti.

- Nasta on kisannut neljä starttia agilityssä pitkän tauon jälkeen. Kaikista tulos, mutta ei puhtaita ratoja.

Muutama kuva menneestä kesästä...

Torstaiaamuna 24.9. treenattiin ekaa kertaa tälle vuotta huskeja Sainen kennelissä. Kävimme tutustumassa uuteen reittiin suolla. 16 koiran valjakko veti mönkkäriä ja junioritkin olivat hyvin hommassa mukana. Vähän ennen kymmentä alkoi kuitenkin aurinko jo jonkin verran lämmittää, joten pitkiä treenejä ei pysty vielä tekemään. Toivottavasti ensiviikolla olisi jo vähän viileämmät säät.

Torstai-iltana oli myös Nastan agilitytreenit viherlandialla. Treenissä oli paljon tosi hyviä pätkiä, mutta kokonaisuus oli vielä rikkonainen. Paletti ei pysynyt kasassa alusta loppuun, vaikka pääosin Nasta tekikin hemmetin hyvää työtä. Testasin treenissä paljon Nastalle ja minulle uusia ja/tai hankalia ohjauskuvioita. Nastan kanssa yhteistyö ei ollut ihan saumatonta, koska käytännössä huudettiin Nastan kanssa kilpaa ja se ei yleensä toimi. Mun pitää keskittyä taas ohjaamaan Nastaa melko ääneti, josko sekin sitten hiljenisi ja keskityyisi kunnolla.

Uskomaton valeraskaus ja Pamelan näytelmiä

2009-05-02T11:29:00.002+03:00

Nastalle tuli kolme nisäkasvainta ja se lopetti syömisen lähes kokonaan ja alkoi laihtumaan. Tästä syystä Nasta steriloitiin pikimmiten ja nisäkasvaimet poistettiin. Nastan steriloinnista on nyt kolme viikkoa ja uskomattoman valeraskauden tarina alkaa viikko takaperin...

Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen Nasta alkoi heittäytyä toisten koirien eteen maahan kellimään ja alkoi puollustamaan omaa makuupaikkaansa raivokkaasti. No asiaa lähemmin tarkasteltuani Nastaltahan tuli nisistä jotain maidontapaista, ei tietenkään kunnon maitoa, mutta jotain nestettä. Sen nisät olivat ihan turvoksissa ja se heittäytyi toisten koirien etteen siis tavoitteenaan imettää niitä. No mars eläinlääkäriin ja tuomio on valeraskaus. Steriloidulle nartulle (kohtu veks, munasarjat veks) harvinaista, mutta ei kuulemma mahdotonta. Sterilointi käynnisti Nastalla siis hormonitoiminnan niin, että sille tuli valeraskaus ja se joutui Galastop- ja antibioottikuureille. Asiasta entistä koomisemman tekee se, että Nasta ei ole koskaan aiemmin kärsinyt valeraskauksista... No onpahan tällainenkin sitten koettu.

Pamela jatkoi näytelmäharjoituksia Äänekoskella 2.5. jossa tuomarina toimi Karin Bergbom.

Arvostelu: Hyvä sukupuolileima ja rotutyyppi. Lupaava pää. Hyvät korvat. Hyvät silmät. Alapurenta. Kaunis kaula ja ylälinja. Hyvät raajat ja tassut. Hyvä takaosa ja häntä. Erinomainen karva. Tasapainoiset liikkeet. Hieno luonne. Toivottavasti purenta kehittyy suotuisasti. PEN1

Ja muutama kuva näyttelystä:

Askartelua ja näyttelyitä

2009-04-27T10:50:00.003+03:00

Uusin kokeiluni on huovutetut koiranpää avaimenperät. Tässä muutama kuva lahjoiksi menneistä päistä.

Russellin päät

Bullin pää

Pamela avasi näyttelyuransa Kiuruveden ryhmänäyttelyssä 25.4. tasan 8kk ikäisenä. Tuomarina oli Päivi Eerola.

Arvostelu: Mallikelpoisesti esiintyvä. Erinomainen sukupuolileima. Hyvin tasapainoinen ja kaunislinjainen pentu. Miellyttäväilmeinen narttumainen pää. Ikävä kyllä alapurenta. Kaunis ylälinja. Tasapainoiset kulmaukset ja liikkeet. Kauniisti esitetty. PN1

Pamela jatkoi näyttelyuraansa Vaasan kansainvälisessä koiranäyttelyssä heti seuraavana päivänä 26.4. Tuomarina oli Aleksandr Ivanov, Venäjältä.

Arvostelu: Very nice bitch of excellent type & prof. Excellent head & expression. Excellent body & angulation. Beautiful topline. Very good move with reach & drive. Excellent temperament. Unfortunately disqualified because of undershot bite. PN1

Molemmissa näyttelyissä Pamela sai siis todella hyvät arvostelut, harmi vaan tuo sen alapurenta. No se on mikä on. Jokatapauksessa Pamela esiintyi kehissä todella hyvin. Se teki kaiken niin kuin sille oli opetettu ja sitä ei jännittänyt uudet paikat ja tilanteet laisinkaan. Todella helppo reissata tällaisen koiran kanssa. Kehän reunalla se pötkötteli kaikessa rauhassa omassa häkissään seuraillen ympärillä tapahtuvia asioita ja muita koiria. Välillä Pampsu sai riehkata toisten bullien kanssa, ettei ihan vaan hienosteluksi mene näytelmät :D Vaasassa monet tutukin kävi moikkaamassa ja ihastelemassa Pamelaa ja huomiostahan tämä neiti tykkää!

Päivityksiä

2009-04-07T17:56:00.004+03:00

Hui miten pitkä aika on mennyt viime päivityksistä. Paljon on ehtinyt tapahtua. Yritän jonkin näköisen listauksen laittaa kuluneen talven asioista.

Tammikuussa Nastalla alkoi juoksu.

Tammi-Helmikuun vaihteessa olimme JRT porukalla Punkalaitumella metsästämässä ja meillä oli seuranamme vähän alta parikymmentä brittiläistä terrieriharrastajaa, jotka olivat tulleet vierailulle Suomeen tutustumaan meidän terrierimetsästykseen. Sam sai sinä viikonloppuna ketun, jolta oli toinen etujalka lähtenyt irtipoikki. Jalan tynkä oli jo jonkin verran parantunut, mutta kettu oli aika raihnaisen oloinen, liekkö enää saalistus onnistunut sillä jalalla. Hyvä että pääsi täältä kylmästä talvesta nälkää näkemästä ja kärsimästä.

Helmikuun puolivälin jälkeen kävin Englannissa viettämässä aivan mahtavan metsästysviikonlopun uusien tuttavieni luona. Ihastuin russelleiden lisäksi heidän Fellterriereihinsä. Jokatapauksessa pistin russellipennun varaukseen :)

Helmi-maaliskuun aikana kävimme muutamia kertoja metsästämässä. Koirat toimivat vähän vaihtelevasti, enkä ollut ihan tyytyväinen. Loppuviimeksi kuitenkin tekivät pitkän työpäivän ja pari päivä meni lepäillessä. Nasta otti nipussa vähän osumaa itseensä.

Maaliskuussa Pamela kävi ekassa mätsärissä. Se meni kaikin puolin hyvin, vaikka sijoitusta ei tullutkaan. Isoja pentuja oli todella paljon ja olen tyytyväinen että Pampsu jaksoi siellä kaikesta hälinästä huolimatta keskittyä mun kanssa tekemiseen.

Nasta oli todella vaisu maaliskuussa. Nastalle ei ruoka maistunut ja se laihtuikin lähes kilon, mikä on Nastan kokoiselle koiralle paljon! Huhtikuun kolmantena päivänä Nasta sitten steriloitiin ja samalla poistettiin kolme nisäkasvainta. Nyt neiti on toipumaan päin ja eläinlääkärin määräämät kaksi lepoviikkoa tuntuu lähes mahdottomalta järjestää, sillä Nasta ei omasta mielestään ole toipilas laisinkaan. Lähes saman tien nukutuksesta herättyään sillä on ollut vain meno mielessä ja ruokakin maistuu hyvin :)

Pamela on nyt ilmoitettu neljään näyttelyyn:

Kiuruvesi 25.4. (ryhmänäyttely)

Vaasa 26.4. (KV-näyttely)

Äänekoski 2.5. (ryhmänäyttely)

Kannus 9.5. (epävirallinen kaikkien rotujen pentunäyttely Penturalli)

Ja kuvia meidän kevättalvelta:

Ihana engelsmanniherra Ralph, josta toivon saavani pennun

Sam ja kettu

Pamela ja talvisen keppileikin huumaa

Nasta ja Milo posettaa keväisessä metsässä

Pamela SnaPsin mätsärissä

Pamelan eka murkkuoire

2009-02-10T17:05:00.002+02:00

Tilitys Pamelan kasvattajalle:

"Pamela tänään teki sellaisen tempun mitä toivottavasti ei tee enää koskaan. Olin menossa viemään kirjettä postiin ja jätin Pamlan autoon (farmarin takaosaan), kävin vielä ennen lähtöä ottamassa takakontista pari tavaraa pois, ettei lyhyen mutta kuitenkin yksinolon aikana tee mieli tehdä mitään tyhmää, no sillä hetkellä kun takakontti aukesi niin tyhmyyden hetki iski ja se penteleen kiilapää sujahti autosta ulos parkkipaikalle.

No minä sinkoan perään perkelettä huutaen kun mikäkin kotihitler ja neiti painuu piiloon viereisen auton alle. No mä ryömin perässä ja kiskon sen persevilloista pois auton alta ja viskaan niskapers otteella takaisin autoon. Sen jälkeen sain kyllä kaikessa rauhassa koluta takakonttia ilman että neiti yritti edes kuikkia autosta ulos.

Muistona päästä ja selästä öljyinen koira, mutta kun pakko oli tunkea ahtaaseen piiloon ku mamma muistutti enemmän lohikäärmettä lieskaa lyövine silmineen ja suineen ku turvallista omistajaa.

Mutta näin, pitää pienen tytön välillä kokeilla mitä saa tehdä ja mitä ei."

huovutusintoa

2008-12-29T23:18:00.002+02:00

Sain ennen joulua valmiiksi toisen huopakoirani, huopabullin. Se päätyi sopivasti pukin konttiin ;)

Koskahan saan valmiiksi kaikista omista koiristani pienoismallit...

Joulu on taas, joulu on taas :D

2008-12-23T22:34:00.003+02:00

Riesan pennut ovat lähteneet yhtä urosta lukuunottamatta pesästä, onnea ja menestystä jälleen uusille perheille!

Vietämme joulua vanhempieni luona Etelä-Pohjanmaalla. Koiravahvuuteen tänä jouluna kuuluvat: Milo, Nasta, Sam, Pamela, Luru (vanhin russellini, joka asuu vanhempieni luona) ja Sintti (siskoni lk chihuahua). Vilinää siis riittää.

Viime päivityksestä tähän hetkeen on ollut kovin tapahtumarikasta aikaa: Pamelan hampaat ovat alkaneet vaihtua ja Pamela on saanut itselleen rokotteista suojan tarttuvia koirien tauteja vastaan. Milo, Sam ja Nasta päättivät kokeilla häkin läpi tappelemista sillä seurauksella että kaikki osalliset olivat pienillä taisteluvammoilla, samalla raivolla oli revitty meidän sänky ja koko kämppä oli kuin teurastuksen jäljiltä lattiat aivan veressä. Suurimman vaurion kärsi Samin etuhammas joka oli rytäkässä mennyt poikki ja se piti käydä poistattamassa.

Nastan kanssa kävimme ennen joulua Vierumäellä kiertelemässä pesiä, mutta tyhjää oli tai ainakaan Nasta ei niistä mitään löytänyt. No parempaa jahtionnea ensivuoden puolella :)

Tässä vielä muutama jouluinen kuva, vihdoin on kiva vähän kuvailla kun on lunta!

Kuulumisia

2008-11-25T11:18:00.003+02:00

Pamela on kovasti kasvanut ja saanut ensimmäiset rokotteensa. Neiti on nyt 3kk vanha ja osaa jo jonkin verran perusasioita. Tulevan kungingattaren elkeet on vahvat! Sam on tällä hetkellä russelleista se paras painikaveri Pamelan mielestä. Alkavat olla jo suht saman kokoiset ja Pampsukin alkaa kohta olla riittävän ketterä ettei aina ensimmäisenä turvahda.

Tässä muutama kuva Pamelasta:

Posetusharjoitus

Leikkiä Remi-veljen kanssa

Neiti ja neidin lelu

Bullimaista mukavuudentavoittelua

Riesan pennut ovat nyt reilun viiden viikon ikäisiä ja luovutusikä lähenee. Vielä kaksi urospentua on omia koteja vailla peruutusten takia. Kävin katsomassa pentuja kun ne olivat kuukauden ikäisiä. Varsin hyvin ruokittuja emänsä taholta olivat ja näyttivät enemmän shar peiltä kun russellilta :D No nopeasti ne laihtuu ja alkaa saada enemmän russellimaisia piirteitä kun nyt leikkivät ja panivat ahkerasti. Menen pentutestaamaan ne ennen luovutusta kun ovat seitsemän viikon ikäisiä. Katsotaan sitten kumpi tytöistä lähtee sijoitukseen...

Nimet pennuille olen miettinyt alustavasti niin, että tytöt ovat Prännin Extra ja Prännin Elektra ja urokset Prännin Effekt ja Prännin Enduro/Energi. Tässä pennuista kuvat 4vk:n ikäisenä.

uros

narttu

Nasta oli esiintymässä Jyväskylän kansainvälisen koiranäyttelyn oheisohjelmassa agilitynäytöksessä. Näytös toteutettiin knock-out pudotuskilpailuna ja Nasta selvisi neljäntoista koiran joukosta voittajaksi! Lisäksi Nasta osallistui pienten koirien kiihdytyskilpailuun ja voitti senkin. Tuplavoittajalle lisänimi Turbo-Nasta :D

Elämää :)

2008-10-20T22:04:00.002+03:00

- Koirakeskus Doggien avajaiset olivat 11.10. www.doggie.fi

- Bullterrieri Pamela saapui taloon 17.10. Pamela on aivan i-h-a-n-a!

- Riesan pennut syntyivät 17.10.

- Bahikselle on koti :) Bahis muuttaa uuteen kotiinsa lokakuun lopussa!

Riesa kantavana

2008-10-01T15:52:00.001+03:00

Ruotsiin suuntautunut astutusreissumme näyttää onnistuneen. Riesa on kantavana. Pentuja odotetaan syntyväksi parin viikon kuluttua.

Viisi pentua jo maailmalla, yksi vielä etsii kotiaan

2008-10-01T15:35:00.003+03:00

Muutama syksyinen kuva Bahiksesta:

Talossa on vilske hiljentynyt, kun pari viikkoa sitten ensimmäiset pennut lähtivät uusiin perheisiin. Taas on pennut melko laajalle lähteneet. Bond muutti Kuopioon, Bonus Punkaharjulle, Bertta Lappajärvelle, Beibi Palokkaan ja Boris Valkeakoskelle. Onnea kaikille uusille perheille, toivon teille pitkää pinnaa ja hyvää huumorintajua :D Muistakaa että aina saa (ja pitää) soittaa ja kysyä jos tulee ongelmia!

Bahis poika vielä odottelee omaa kotiaan. Nyt kun sisarukset ovat lähteneet ja emokin muutti takaisin Veikon luokse Lakaluomalle on Bahis päässyt osalliseksi muuta terrierilaumaa ja normaalia arkielämää. Se kulkee reippaasti mukanani töihin, mutta yhtä hyvin onnistuu yksin kotiin jääminen. Milo, Nasta ja Sam alkavat pikkuhiljaa hyväksyä pienen "ällötyksen" kirmaamisen ympäri taloa ja ovat jopa tarjonneet leikkiseuraa pennulle. Bahiksen kanssa olemme aloittaneet hihnassa kulkemisharjoittelun ja muun normaalin sosiaalistamisen.

Bahis on myös jo tottunut automatkustaja, sillä olemme koirien kanssa jo useaan otteeseen käyneet EP:llä rakentamassa agilityesteitä yrityksellemme. Hauska pentu kyllä kaiken kaikkiaan ja Villekin on moneen kertaan sanonut että jos meillä ei olisi jo kahta terrieriurosta kotona, voisi Bahis jäädä tänne asumaan.

Pennut ekaa kertaa ulkona

2008-09-02T16:27:00.004+03:00

Tänään oli Jyväskylässä aurinkoinen ja suht lämmin syksyinen päivä, joten pennut pääsivät ulkoilemaan, vieläpä kahdesti. Pennut olivat erittäin reippaita ja olivat ulkona heti kuin kotonaan. Saman tien ne alkoivat pureskella pidempiä ja houkuttelevia heinän korsia, juosta kilpaa ja painia sekä tutkia uutta ympäristöään.

Pennut 1kk

2008-08-28T16:56:00.005+03:00

Boris
Beibi

Bertta

Bond

Bonus

Bahis

Pennut ovat kasvaneet hurjasti ja pienistä pennuista on kehkeytynyt jo kunnon petoja. Sormeen nappaistaan jo kunnolla kiinni pikkunaskaleilla, lelut ja pentuesisarukset toimivat tapporavistusten harjoituskappaleina ja varpaat sekä lahkeet ovat koetuksella kun hunnilauma vapautetaan pentuaitauksesta asuintiloihin ihmettelemään maailmaa.
Pennut ovat uteliaita ja reippaita ja ovat osoittaneet jo melko tulista luonteen laatua. Saa nähdä tulevatko keskenään toimeen luovutusikään asti vai alkavatko tapella niin ankarasti että pitää eristää toisistaan.
Harmiksemme Bondille tulee alapurenta, joten se myydään seura- ja harrastuskoiraksi.

Pennut 2vk

2008-08-11T17:10:00.005+03:00

Kuvien alapuolelle merkitty pennun sukupuoli

uros

narttu

uros

Kaikilla pennuilla on silmät auenneet. Kävelemistäkin harjoitellaan ahkerasti vaikka meno onkin vielä kovin horjuvaa ja nokalleen mennään vähän väliä. Edelleen ovat hyvin tasaisen kokoisia ja vahvan oloisia. Yksi uros yritti emon perässä kiivetä jo ulos pentulaatikosta, mutta toistaiseksi jäi vielä yritykseksi :)

Pentujen kuulumisia

2008-08-08T17:53:00.002+03:00

Pennut ovat taas kasvaneet kovasti. Tänään kaksi pennuista, yksi uros ja yksi narttu avasivat silmänsä 12vrk:n ikäisinä. Muillakin alka näkyä viitteitä että viikonlopun aikana saavat uuden aistin käyttöönsä. Korvat ovat alkaneet myös avautua, joten ensiviikolla pennuilla on maailma aivan uusissa kantimissa kun elämään tulee kuvaa ja ääntä. Lisäksi pentujen liikkuminen alkaa saada uusia ulottuvuuksia. Osa pennuista ottaa jo horjuvia, kävelyä muistuttavia askeleita. Joten veikkaan että ensiviikolla aistielämysten lisäännyttyä alkaa myös pentulaatikon vauhti kasvaa.

Aiemmissa päivityksissä on unohtunut mainita että Milo sijoittui Keski-Suomen Kennelpiirin mölliagilitycupissa kokonaistuloksissa toiseksi. Tuloslaskennassa olivat mukana kaikki kilpailevat koirat säkäkorkeuteen katsomatta. Hyvä Milo!!

Pennut 1vk

2008-08-03T20:16:00.002+03:00

Pennut ja emä voivat hyvin. Bindiä piti viikolla trimmailla kun sillä raukalla on hirveän kuuma tuolla pentulaatikossa pennut vieressään. Pennuillakin on sen verran kuuma että eivät juuri kasassa viihdy vaan hakeutuvat jokainen vähän eri nurkkaan nukkumaan.
Pennut ovat kasvaneet kovasti ja ovat jo aika jänteviä kavereita. Varmaan kävelevät heti kun silmät aukeavat. Laatikossa on kokolailla hiljaista joten olettaa saattaa että kaikki ovat tyytyväisiä
Saa kyllä olla tyytyväinen että koira osaa olla noin hyvä emä. Ei ole tarvinnut kun vierestä katsoa. Se on tosi tarkka kun menee takaisin laatikkoon esim. ulkoilun jälkeen, ei vahingossakaan tallo pentuja. Järjestelee kuonolla tökkimällä pennut yhteen kasaan ja sitten varovasti asettautuu pentujensa viereen tarjoilemaan maitobaarista.

Pennut syntyivät

2008-07-31T17:07:00.004+03:00

Pennut ovat tänään neljän päivän ikäisiä:

Bindi synnytti pentunsa 27.7. sunnuntai-iltana. Ensimmäinen pentu syntyi vähän seitsemän jälkeen, seuraava reilun tunnin päästä, kolme seuraavaa noin 20 min sisällä ja viimeinen vähän reilun puolen tunnin kuluttua edellisestä pennusta. Saldo oli siis kuusi pentua 4u ja 2n. Kaikilla pennuilla on päässä väriä, osalla maskit, jollain puoli päätä, jollain vain korvissa. Ainoastaan toisella nartuista on kropassa musta laikku, muuten pennut ovat valkoisia.
Pennuista puolet on varattu ja toiset puolet vielä etsivät omaa metsästävää perhettään.

Milon syntymäpäivä!

2008-07-09T16:55:00.003+03:00

Rakas Milo täyttää tänään 8 vuotta! Äkkiä on vuodet kuluneet Luru-emän ja pentuesisarusten seurasta tähän päivään. Paljon on mahtunut kommelluksia ja harrastuksia Milon ja mun matkan varrelle. Yksissä möllikisoissa muisteltiin Mimmun kanssa monen vuoden takaista Hailuodon juhannusagilitykisakeikkaa, jossa majoituttiin teltoissa. No eräänä aamuna heräämme Helin kanssa siihen kun Marjo tulee aamulenkiltä koirien kanssa ja raottaa telttaamme ja kysyy, että onko Milo siellä. Unenpöpperössä totean että tietenkin, mutta muutaman sekunnin kuluttua, kun olen oikeasti herännyt tajuan ettei koiraa ole missään. Marjo tuuppaa Milon sisälle telttaan ja totesi löytäneensä sen omatoimiselta aamulenkiltä merenrannan tuntumasta. Milo-poika oli herännyt ennen meitä, avannut hampaillaan teltan vetoketjun, sen jälkeen teltan "eteisessä" se avasi pakasterasiat missä oli Helin koirien aamuruuat, söi ne ja lähti lenkille. Milon elämään mahtuu moisia tarinoita vaikka miten paljon, mutta aina ne saavat hymyilemään, joten toivotaan vielä monia iloisia vuosia lisää :)

Bindin tiineys etenee hyvin. Pahoinvointikausi on ohi ja nyt ruoka maittaa. Tällä viikolla olemme aloittaneet siirtymisen kantavan koiran ruokaan ja olen aloittanut päivittäiset madotukset. Nykysuosituksella nartun madotus aloitetaan 40.tiineysvrk ja jatketaan siihen asti kunnes pennut ovat 2vk. Näin toimien pentujen pitäisi olla ns. madottomia ja niitä ei tarvitse madottaa ollenkaan. Vasta ennen ensimmäisiä rokotuksia.

Taas pikakuulumisia

2008-06-12T21:33:00.002+03:00

-Bindi on astutettu 28.5. Kesä-heinäkuun vaihteessa pitäisi nartusta näkyä onko pentuja tulossa. Jos on tiineenä, niin pennut syntyvät heinäkuun viimeisellä viikolla.

-Milo on käynyt Keski-Suomen Kennelpiirin mölliagilitycupin kahdessa osakilpailussa. Ekasta kisasta Hyl ja toisesta tulos 5 sijoitus 2. Seuraava osakilpailu on 16.6.

-Nastalla on juoksut.

-Olen valmistunut Kennellinjalta ja tällä hetkellä tulevalle yritykselle on toimitilat hakusessa Jyväskylästä.

2008-05-18T21:20:00.003+03:00

Pikakuulumisia:

Sam täytti viisi vuotta 22.4.

Milo palasi agilitykentille 11.5. tehden kaksi puhdasta ratasuoritusta. Valitettavasti toisella radalla meni muutama sekunti yliaikaa, joten puhdasta nollatulosta emme saanet kuin yhdeltä radalta. Sijoituimme ekalla radalla kolmansiksi ja tokalla radalla neljänsiksi. Huikea paluu kuitenkin Milolta puolentoista vuoden tauon jälkeen.

Bindi aloitti juoksut torstaina 15.5.

Amalia voitti luokkansa 17.5. Pyynikkinäyttelyssä, mutta ei sijoittunut jalkossa. Amalia on hauska, mutta vielä keskenkasvuinen narttu.

Tänään kävin katsomassa Bindin tulevaa sulhasta Raidia. Raid on hieno ja vahva uros, jolla on rudunomainen luonne ja taipumukset.

Kuulumisia

2008-03-28T22:21:00.002+02:00

Jepjep ja taas on aikaa kulunut sitten viime päivitysten. No oltiin pitkänäperjantaina koirien kanssa metsästämässä ja pitkästä aikaa päädyimme valitettavasti lääkäriin. Koirilla silmät täynnä haavoja hiekasta sekä naamat ruvella painimatseista supien kanssa. Muuten reissu oli kiva, vaikka saalista ei saatukaan. Koirat antoivat meille metsästäjille monta hyvää tilaisuutta karkottamalla ja vetämällä elukoita luolasta. Me metsästäjät ilmeisesti lähinnä keskityimme ihanan kevätsään ihailuun, kun supitkin kerkesivät sitä useaan otteeseen ihailemaan ilman lyijymyrkytystä. No näin tällä kerralla. Koirat nyt silmätippa, antibiootti ja kipulääkekuureilla. Kyllä se tästä taas...

Sitten käsitöitä: Harjoittelin ensimmäisen kerran neulahuovutusta ja vitsi niin on addiktoivaa touhua. Tässä ihkaensimmäinen huovutustyöni "huopamilo"

Metsästysviikonloppu

2008-01-21T19:02:00.000+02:00

Olimme viikonlopun koirien kanssa metsästämässä Punkalaitumella, missä oli yhdistyksemme hallituksen sekä yhdeksän englantilaisen vieraan yhteinen metsästysvkl. Reissu oli sanoinkuvaamattoman onnistunut ja kaikilla tuntui olevan samanlainen mieliala. Saalista tuli ja koirat toimivat. Lisäksi sai taas luotua uusia suhteita Englannin suuntaan rodun parissa toimiviin ihmisiin.

Samin saalis

Nastan saalis

Ryhmäkuva

Viikonlopun kokonaissaldo oli 20 supikoiraa ja kolme mäyrää. Supeista yhdellä oli kapi ja todennäköisesti kohta olisi ollut sen kaverillakin, samassa luolassa kun asuivat. Hyvää riistanhoitoa siis.

Nastan villaslipoveri

2008-01-15T08:49:00.000+02:00

Nasta sai vihdoin omansa!

Työn tekemisessä ei mennyt kuin yksi päivä, mutta joulun jälkeen sitä päivää sai nyt sitten tähän asti odottaa, ennen kuin sain aikaiseksi neuloa Nastan paidan. Neiti ei juurikaan ollut ihastunut tähän luomukseen, kuten ei mihinkään muihinkaan vaatekappaleisiin. Oikeaa talvea kuitenkin odotellessa toivon että villiksestä olisi tälle vuotta vielä konkreettistakin hyötyä. Kyllä se nimittäin lyhytkarvaista kaveria kiitettävästi lämmittää kylmällä kelillä ja ulkoilut pitenevät kylmilläkin säillä kun koira ei palellu pystyyn.

Sam jäi tällä viikolla Jyväskylään Vilzun kanssa ja sille tulee Fani-morsian kylään. Toivottavasti astutus onnistuisi!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2008-01-09T23:07:00.000+02:00

Niinpä todellakin! Meillä on palauduttu poikieen eristämiseen toisistaan, kiitos erään ei-niin-fiksun koiranulkoiluttajan. Olimme koko katraan kanssa maanantaina aamupäivällä oikein mukavassa talvikelissä pikkupakkasella, mukavassa lumisateessa rauhallisella lenkillä, kunnes... Kohtasimme lenkillämme toisen koiranulkoiluttajan jolla oli sakupentu sekä sekarotuinen iso uroskoira. No pentu oli kiinni ja tämä aikuinen irti. Tämä vapaana ollut aikuinen kiinnitti heti huomion meihin ja alkoi kulkea meitä kohti. Pyysin omistajaa olemaan päästämättä koiraansa koirieni luokse ja mitä saan vastaukseksi. "Kannattais varmaan kouluttaa koiransa, niin kun mun koirat on koulutettu." Voihan vitura sentään, ei ole a) asiallista pitää koiraa taajamassa irti b) mua ei haittaa koiran irtiolo jos se on hallinnassa, mutta koira ei mun mielestä ole hallinnassa silloin jos se tulee tien yli meidän eteemme noin metrin päähän koiristani pullistelemaan.
Omat koirani eivät mitenkään erityisesti reagoineet vastaantuleviin koiriin, ennen kuin tämä kyseinen uros tuli niiden eteen machoilemaan (omistaja tuskin edes tajusi koransa eleitä koiriani kohtaan). No senhän nyt tietää millaiset siepit kolmen terrierin lauma ottaa vieraasta aikuisesta uroksesta joka tulee nenän eteen. Ja koska koirani olivat kiinni ja ne eivät päässeet tähän vieraaseen koiraan kiini, rupesivat ne tappelemaan keskenään. Tämä on valitettavan yleistä uudelleen kohdistettua aggressioita mitä esiintyy paljon terrieriellä.
Siinä sitten olinkin siinä tilanteessa, että tappelevat koirat piti saada toisistaan irti. Tämä toinen koiranulkoiluttaja liukeni nopeasti paikalta eikä paljon jäänyt katsomaan mitä tapahtuu. Sain koirat onneksi nopeasti toisistaan irti hapettamalla ja irti-käskyä karjumalla. Olisivat kyllä mielellään vielä jatkaneet tappelemista, mutta ei muuta kun toinen koira kantoon kainaloon ja toinen tiukkaan hihnaan toiselle puolelle ja kotia kohti.
Vein koirat nopeasti kotiin ja toteisin että niillä ei ole hengenhätää ja laitoin ne häkkeihin ja lähdin etsimään tätä "mukavaa ulkoiluttajaa". Hän löytyikin koirineen aika läheltä ja huikkasin hänelle että odottaisi kun minulla on asiaa. Yritti ilmeisesti livistää paikalta kun lähti kiihdyttämään vauhtiaan, mutta minä juoksaisin hänet kiinni ja kerroin ettei hänen käytöksestä ollut kauhean asiallista. Sanoin ettei periaatteessa ole hänen vikansa että minun koirat tappelevat, mutta käytännössä hänen koiransa irtiolo ja provosointi aiheutti sen. Hän oli edelleen vakaasti sitä mieltä että hänen koiransa saa olla irti, koska se on jo viisi vuotta ollut irti, ajatelkaas! On meitä moneen junaan. Ihme kyllä säilytin pinnani vaikka vastapuoli oli äärettömän ärsyttävä ja omahyväinen. Toivottavasti edes jotain meni perille. Kaikkein eniten taitaa ärsyttää se, että kahden vuoden työ urosten toisiinsa siedättämisessä vesittyi ainakin osittain ja toinen osapuoli ei kertakaikkiaan tuntunut tajuavan millaisen vaaratilanteen käytöksellään aiheutti. Terrierillä kun nämä tappelut ovat yleensä elämän ja kuoleman asia. Onneksi ei käynyt pahemmin ja vammat jäivät vähäisiksi. Milolla oli tosi paksu panta ja Sam sai purtua vain siihen, Milo taas sai Samia pureskeltua ympäri päätä, mutta koska sen hampaat on järjestelmällisesti poikki, ei Sam onneksi saanut haavoja, kaksi pientä naarmua ja mustelmia/ruhjeita.
Nyt nähtäväksi jää että tottuvatko pojat enää toisiinsa. Toistaiseksi huonetta rajaavan verkon läpi katsellaan toisiaan välillä epäluuloisesti, mutta suurimman osan ajasta käyttäytyvät normaalisti. Nyt pitää taas aloittaa kuonokoppien kanssa lenkkeily ja sitten kun ovat taas rennosti toistensa seurassa voidaan kokeilla ilman kuonokoppia ja sitten ehkä sisällä. Minun pitää olla varma siitä mitä niiden päässä liikkuu, ennen kuin niitä voi päästää samaan tilaan vapaana. Sen kyllä näkee ja vaistoaa jos skismaa on ilmassa. Näiden kanssa kun ei vaan voi kokeilla josko tulevat toimeen, sillä se on aina riski hengenvaaralliselle yhteenotolle. Pitää olla 99% varma että ovat rentoja toistensa seurassa. Katsotaan miten homma etenee.

Sitten Milon tottiksista vähän. Seuraaminen on parantunut huomattavasti, paikka alkaa olla hyvä ja tiivis sekä kontakti alkaa nyt olla kohdillaan. Paikallaan käännökset ja yhden askeleen etenemiset ovat siis tehneet tehtävänsä, Jee! Luoksetulo on kisavalmis, innokas ja nätti. Kaukoja ollaan treenattu nyt taas pitkästä aikaa, ja perus istu-maahan-istu-maahan onnistuu hyvin. Samoin alokkaan hyppy alkaa olla kunnossa, vielä vähän pitää kasvattaa etäisyyttä, mistä lähetän koiran hypylle. Ehkä sitä vielä kesällä mennään tokokisoihin :) Rockyn koulutus kun teki pienoisen tauon Milon ja mun treenaamiseen, mutta voi olla että Milo tällä iällä ehtii vielä tokoilemaankin, se olisi kivaa se!

Samin uusi villaslipoveri

2007-12-25T15:16:00.000+02:00

Sam sai luonteeseensa sopivan villapaidan, aidolla Härmäläisellä Jussi-kuviolla. Parin päivän luomistyön aikana Sam ehti jo kyllästyä mallipoikana oloon ja yritti esittää nukkuvaa, kun sitä kutsuili sovittamaan tulevaa paitaansa. Slipoveri oli kuitenkin nopea tehdä, joten sovittelut kestivät vain hetken ja nyt siitä on sitten iloa tulevilla talvikeleillä.
Milo ja Nasta jäävät odottamaan omiaan...

2007-12-24T16:30:00.000+02:00

Hyvää joulunaikaa!

Tässä vielä russellinomistajan muistilista:
- Vartioi kinkkua herkeämättä, niin tekevät koirasikin
- Vartioi kuusta koivennostajilta, suuruudenhulluilta keppifaneilta, vauhdikkailta juoksijoilta
- Vartioi kuusen palloja ym. koristeita innokkailta leikkijöiltä
- Vartioi lahjoja, koirasi on utelias
- Vartioi jouluherkkuja ks. kohdasta kinkku
- Vartioi joulukukkiasi, niiden mullat voidaan ruopaista pikavauhdilla joululiinalle

No ei vaan, ei nämä nyt sentään täystuhoja ole, mutta yleinen tarkkaavaisuus on säilytettävä sillä kaikki voi olla vaarassa.

Erityistä varottavaa joulun aikana ihan aikuisten oikeasti ovat varsinkin:
- Suklaa, joka sisältää teobromiinia, joka on koiralle jo pieninä annoksina hengenvaarallista myrkkyä.
- Joulutähdet ovat nakerreltuna koiralle myrkyllisiä.
- Joululahjanarut ym. ovat nieltyinä vaarallisia ja voivat aiheuttaa suolitukoksia.
- Jouluherkkujen syönti ei sovi koirille, sillä niiden ruuansulatus on erilainen kuin meidän ihmisten ja vaarana ripuli, oksentelu ja yleinen paha olo.

Useamman viikon kuulumisia

2007-12-12T20:42:00.000+02:00

Kuten aavistelinkin, Nasta aloitti juoksunsa torstaina 22.11. Tästä hyvästä neiti pääsi perjantaina täysihoitoon Ylihärmään vanhempieni luokse Lurun kaveriksi. Kuten odotettavaa, Nasta ei ollut kauhean mielissään kun juoksuhousut kaivettiin kaapista ja iskettiin päälle. Tällä kerralla ei tullut perinteistä tunnin paikallaan jäkitystä ilmeellä "ota ne pois tai tapan" vaan neiti ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin housujen irrottamiseksi. Muutaman tunni ajan se yritteliäästi juoksenteli ja ryömi tuolien, sohvien ja sänkyjen alla hangaten selkäänsä (samalla takajaloillaan stepaten) jokapaikkaan, yrityksenään saada housujen selkäpuolella olevat tarrat irtoamaan. Ei mikään tyhmä tyttö, vaan ei tällä kerrallakaan auttanut kuin luovuttaa ja siirtyä vesikupin läheisyyteen rankan urheilun jälkeen.

Nasta ja pöksyt

Nastan urheilusuorituksen jälkeen koirat tietenkin esittelivät pikkuveljelleni temppujaan ja muutenkin olivat varsin toiveikkaassa mielentilassa herkkujen suhteen.

Milo orava-asennossa

Kerjurit työssään

Sittemmin meillä alkoi rauhallinen elämä VAIN kahden koiran kanssa. Uskomaton tunne kun kotona on vain kaksi karvastajaa. Alkusyksystä oli vielä neljä. Selkeä vajaus siis ja ehdottomasti tilaa bullterrierille :)

Jyväskylässä pojilla oli viikonloppuna erittäin hauskaa, koska saivat pitkästä aikaa leikkiä pehmoleluilla. Ne kun eivät ole meillä mitään jokapäiväisiä leluja, vaan lähinnä kertakäyttötavaroita. Seuraavan kuvan uhri oli Biltemasta ostettu kenguru. Sen elinikä oli valitettavan lyhyt; vähän reilu minuutti.

Raato

Poikien viikonloppuun kuului trimmausasiakkaiden sietämistä oman katon alla, herkkujen syömistä, pitkiä metsälenkkejä, leffailtoja sekä Sam joutui myös itse trimmattavaksi. Tässä hieman kuvasatoa:

Sam ja jugurttinautinto

Milo ja jugurttinautinto

Sam trimmattuna

Trimmattu Sam jota ei enää kiinnosta poseerata

Samin ja Villen leffailta

Kerjurit jälleen työssään...

Viikolla 49 Milo veresteli agilitytaitojaan. Kyllä oltiin molemmat niin ruosteessa että. Milolla oli irtoaminen ja vauhti kateissa kun taas itselläni ohjaus oli melko puutteellista. No kyllä siitä vielä noustaan, kunhan nyt aletaan vaan aktiivisesti taas harjoitella. Polvi kestää nyt hyvin, ei mitään tuntemuksia treeneissä eikä niiden jälkeen.

8.-9.12. olin Messarissa. Lauantain vietin ihan vain turistina ihaillen bullterrierietä, sekä katselemassa amstaffeja veljeäni varten. Koirat saivat uuden pedin, heijastinpantoja sekä paaaaljon herkkuja. Sunnuntaina olin esittämässä kaverini saksanpaimenkoiraa ja tietenkin seuraamassa ryp ja bis kehät.

Eilen Kannuksen kämppikseni käyttisbortsupennulle kävi hakutreeneissä ikävä onnettomuus, missä ilmeisesti lasin pala viilsi kinnerjänteen (l. akilesjänteen) kokonaan poikki. Vietimme koko päivän eläinlääkärillä. Loitsu joutuu nyt olemaan kolme viikkoa totaalilevossa jolloin jalkaa ei saa käyttä yhtään sekä väh. 10vk erittäin varovaisella oleilulla, mikä tarkoittaa käytännössä pissatuksia hihnassa. Karmea tilanne superaktiiviselle pennulle, jota on alusta asti rakennettu kisauraa silmällä pitäen. Eli sen lisäksi että kyseessä on aktiivinen rotu, on se pennusta asti oppinut päivittäiseen treenaamiseen. Sen lisäksi että toipilasloma on koiralle henkisesti rankka, on se sitä myös omistajalle, sillä jännevammat ovat aina vakavia ja kisaura voi olla katkolla. Nyt ei voi muuta kun pitää kaikki peukut pystyssä ja toivoa että toipuminen ja kuntoutus menevät hyvin ja koirasta tulee vielä kisakaveri tuleviin koitoksiin.

Tänään treenasimme taas vähän Milon kanssa agilityä pujotteluun menon merkeissä sekä tokon hyppyä. Muu aika menikin toisten kouluttamiseen.

Nyt ehkä yritän taas vähän tiheämpään tahtiin kirjoitella näitä tarinoita, ettei parhaat palat unohdu!

Saikku jatkuu

2007-11-21T19:15:00.000+02:00

Milo nukkuu

Toinen päivä kotona putkeen sairaana. Koirat tylsistyvät jo toista päivää kotona. Toistaiseksi ovat vielä ottaneet pötköttelyn rennosti eivätkä ole repineet pelihousujaan tylsyydestä. Keräävät varmaankin voimia siihen kun taas olen kunnossa, että ovat sitten liitoksistaan ratketa kun lähdetään lenkille, treeneihin ym.

Tänään saivat viimeisen annoksen matolääkettä tälle syksylle. Nemavetillä madotin ne tällä kertaa, niinkuin viime keväänäkin. Ihan kätevä jauho annostella ruokaan, nuo kun ei vieraita makuja sapuskassaan vierasta.

Netissä surffaillessa löysin hauskan yhteensattuman, niin taas vaan maailma osoittautui pieneksi. Englannintuontinarttuni sisko löytyi Texasilaisen rancin kennelsivuilta. Paikallisia russellikasvattajia olivat ja koirilla pääasiallisesti groudhogseja harventelivat. Laittelin tietenkin mailia ja kyselin Bindin siskosta. Toivottavasti rancin pariskunta muutenkin olisi potentiaalinen kontakti uusia tuontikoiria suunniteltaessa...

Nastalla juoksut alkamassa ja minä kipeänä

2007-11-20T21:29:00.000+02:00

Nasta ja Sam tylsistymässä kotona

Tämän blogin syntymäpäivänä olen itse sairastanut kotona ja koirilla on ollut jumalattoman tylsä päivä. Ei mitään tekemistä, pelkkää makoilua, loikoilua, pötköttämistä ja välillä tarhassa käyntiä. Onneksi sentään on jo lunta, ettei koirien tassuja tarvitse pyyhkiä kun tulevat tarhasta, saattaisin kuumeisena vielä kuupata turvalleni jos alkaisin kumarrella.

Toivottavasti pian flunssa helpottaa ja pääsen taas koirien kanssa treenaamaan ettei päivän ainoaksi aktiviteetiksi jää tarhassa käynnit.

Samin mielestä tarhassa on aika tylsää

No onneksi koirat sentään pitävät huolta sairaan henkisestä hyvinvoinnista ja vahtivat ettei kenelläkään ole mitään asiaa tulla häiriköimään.

Vielä kun oppisivat hakemaan kupin Finrexiä ja kurkkupastillit. Toisaalta älykkäitä kun ovat... hmm :) Kuvaa ottaessa jouduin huomaamaan valitettavan asian, satapäin nenänjälkiä lasiovessa, joten taitavat aika lailla harrastaa tätä ovella vahtimista myös yksinollessaan. Pitänee pyyhkäistä lasi jahka kuntoutuu.

Tässä päivän koiria seuranneena huomasin että Nasta taitaa vihdoin alkaa tehdä juoksuja. Olisi ihan kiva että tekisi ne nyt pois alta ettei jouluaatoksi tärppejä laita. Tuntuu että neidin kiimakierto ei ihan vielä ole normalisoitunut kevättalven onnettomuuden aiheuttamasta split estruksesta. Nasta nimittäin aloitti juoksun maaliskuun alussa, tiputti kaksi päivää, otti ukkometson kanssa matsia ja joutui tikattavaksi ja saikulle. Lopetti juoksut kun seinään ja aloitti kuukauden päästä uudestaan. Nyt juoksut ovat jo vähän myöhässä kun aina ennen väli on ollut hyvin tarkasti sen seitsemän kuukautta. Sam alkaa olla neidistä kiinnostunut ja alkaa olla leikissään turhan röyhkeä, no tätähän Nasta ei tietenkään nuorelta mieheltä suvainnut.

Nasta antaa nuorelle miehelle opetuksen

Ennen blogia

2007-11-20T20:01:00.000+02:00

-Olen harrastanut koiria kymmenen vuotta. Kotona on tällä hetkellä kolme Jack Russell Terrieriä Milo 7,5v, Nasta 5,5v ja Sam 4,5v. Koirani ovat rekisteröity JRTCGB-SF:n roturekisteriin. Toimin yhdistyksessä myös jäsensihteerinä sekä olen kasvattanut neljä pentuetta kennelnimellä Prännin.

-Asun Jyväskylässä, mutta viimeiset kaksi ja puoli vuotta olen asunut viikot Kannus-cityssä, koska olen täällä opiskelemassa Kennellinjalla. Tulevana keväänä valmistun täältä ja palaan takaisin kotiin Jyväskylään. Opintoni ovat sisältäneet; etologiaa, kouluttamista, kasvattamista, fysiologiaa jne.

-Olen harrastanut agilityä (kouluttanut ja kisannut) kuusi vuotta, joista viimevuosi oltiin kokonaan tauolla, kun onnistuin hajottamaan polveni. Nyt jalka on paranemaan päin (hope so) ja muutamat treenitkin on ehditty ottaa.

-Metsästys on kuulunut harrastuksiin jokusen vuoden, mutta sekin oli vuoden tauolla polven liikuntarajoitteen takia.

-Opintojeni puitteissa koulutin ns.projektikoiran, joka oli spu Rocky. Rockyn kanssa treenattiin pk-lajeja. Nykyään Rocky vaikuttaa rajavartijakoirana Suomussalmella.

-Katsotaan miten ahkerasti nyt jaksan blogia täytellä... Voi olla että joitain juttuja matkan varrelta kirjoittelen tänne takautuvastikin.